Voidaanko kvanttisekoittuneita tiloja erottaa superpositioissaan tensoritulon suhteen?
Kvanttimekaniikassa takertuminen on ilmiö, jossa kaksi tai useampi hiukkanen kytkeytyy toisiinsa siten, että yhden hiukkasen tilaa ei voida kuvata muiden tilasta riippumatta, vaikka niitä erottaa suuret etäisyydet. Tämä ilmiö on herättänyt suurta kiinnostusta sen ei-klassismin vuoksi
- Julkaistu Kvanttitiedot, EITC/QI/QIF Quantum Information Fundamentals, Quantum takertuminen, kietoutuminen
Eikö dekoherenssia voida selittää sillä, että kvanttijärjestelmä sotkeutuu ympäristöönsä?
Dekoherenssi kvanttijärjestelmissä on peruskäsite, jolla on ratkaiseva rooli kvanttijärjestelmien käyttäytymisessä ja ymmärtämisessä. Dekoherenssiprosessi tapahtuu, kun kvanttijärjestelmä on vuorovaikutuksessa ympäröivän ympäristönsä kanssa, mikä johtaa koherenssin menettämiseen ja klassisen käyttäytymisen syntymiseen. Tämä ilmiö on ehdottomasti otettava huomioon tutkittaessa
- Julkaistu Kvanttitiedot, EITC/QI/QIF Quantum Information Fundamentals, Quantum takertuminen, kietoutuminen
Nopeuttaako Groverin kvanttihakualgoritmi indeksihakuongelman eksponentiaalista nopeutta?
Groverin kvanttihakualgoritmi todellakin lisää eksponentiaalista nopeutta indeksihakuongelmaan verrattuna klassisiin algoritmeihin. Tämä Lov Groverin vuonna 1996 ehdottama algoritmi on kvanttialgoritmi, joka voi etsiä lajittelemattomasta N merkinnän tietokannasta O(√N) aikakompleksisuudessa, kun taas paras klassinen algoritmi, raakavoimahaku, vaatii O(N) aikaa.
Voidaanko kvanttijärjestelmää mitata mielivaltaisella ortonormaalilla perusteella?
Kvanttimekaniikan alalla kvanttijärjestelmän mittaaminen mielivaltaisella ortonormaalilla pohjalla on perustavanlaatuinen näkökohta, joka tukee kvanttiinformaation ominaisuuksien ymmärtämistä. Vastatakseni kysymykseen suoraan, kyllä, kvanttijärjestelmä voidaan todellakin mitata mielivaltaisella ortonormaalilla perusteella. Tämä kyky on kvantin kulmakivi
Osoittaako Bell- tai CHSH-epäyhtälöiden testaus, että on mahdollista, että kvanttimekaniikka on paikallinen, mutta rikkoo realismin postulaattia?
Bell- tai CHSH- (Clauser-Horne-Shimony-Holt) -epätasa-arvojen testaus on ratkaisevassa roolissa kvanttimekaniikan perusperiaatteiden tutkimisessa, erityisesti mitä tulee paikallisuuteen ja realismiin. Bell- tai CHSH-epätasa-arvojen rikkominen viittaa siihen, että kvanttimekaniikan ennusteita ei voida selittää paikallisilla piilomuuttujien teorioilla, jotka noudattavat sekä lokaliteettia että realismia. Kuitenkin se
Edustaako kanta vektoreilla |+> ja |-> maksimaalista ei-ortogonaalista kantaa suhteessa laskennalliseen kantaan, jonka vektorit ovat |0> ja |1> (eli |+> ja |-> ovat 45 asteessa suhteessa 0> ja |.
Kvanttitietotieteessä emästen käsitteellä on ratkaiseva rooli kvanttitilojen ymmärtämisessä ja manipuloinnissa. Kannat ovat vektoreita, joita voidaan käyttää edustamaan mitä tahansa kvanttitilaa näiden vektoreiden lineaarisen yhdistelmän kautta. Laskennallinen perusta, jota usein merkitään |0⟩ ja |1⟩, on yksi perustavanlaatuisimmista perusteista.
- Julkaistu Kvanttitiedot, EITC/QI/QIF Quantum Information Fundamentals, Spin manipulointi, Klassinen ohjaus
Sotkeeko CNOT-portti aina kubitit?
Controlled-NOT (CNOT) -portti on perustavanlaatuinen kahden qubitin kvanttiportti, jolla on ratkaiseva rooli kvanttitietojen käsittelyssä. Se on välttämätön kubittien sotkeutumiseen, mutta se ei aina johda kubittien sotkeutumiseen. Tämän ymmärtämiseksi meidän on perehdyttävä kvanttilaskennan periaatteisiin ja kubittien käyttäytymiseen eri operaatioissa.
Väittääkö ei-kloonauslause, että et voi kloonata kubitin perustiloja?
Kloonaamattomuuslause on kvanttiinformaatioteorian peruskäsite, joka väittää, että mielivaltaisesta tuntemattomasta kvanttitilasta on mahdotonta luoda tarkka kopio. Tällä lauseella on merkittäviä vaikutuksia kvanttilaskentaan, kvanttisalaukseen ja kvanttiviestintäprotokolliin. Syventyäksemme ei-kloonauslauseen yksityiskohtiin, meidän on ensin ymmärrettävä konteksti
- Julkaistu Kvanttitiedot, EITC/QI/QIF Quantum Information Fundamentals, Quantum Information -ominaisuudet, Ei-kloonauslause
Onko adiabaattinen kvanttilaskenta esimerkki universaalista kvanttilaskentamisesta?
Adiabaattinen kvanttilaskenta (AQC) on todellakin esimerkki universaalista kvanttilaskennasta kvanttitietojen käsittelyn alueella. Kvanttilaskentamallien maisemassa universaali kvanttilaskenta tarkoittaa kykyä suorittaa mikä tahansa kvanttilaskenta tehokkaasti riittävällä resurssilla. Adiabaattinen kvanttilaskenta on paradigma, joka tarjoaa erilaisen lähestymistavan kvanttiin
Onko kvanttiylivalta saavutettu universaalissa kvanttilaskentamisessa?
Kvanttiylivalta, John Preskillin vuonna 2012 keksimä termi, viittaa pisteeseen, jossa kvanttitietokoneet voivat suorittaa tehtäviä, jotka ovat klassisten tietokoneiden ulottumattomissa. Universaali kvanttilaskenta, teoreettinen käsite, jossa kvanttitietokone voisi tehokkaasti ratkaista minkä tahansa klassisen tietokoneen ratkaiseman ongelman, on merkittävä virstanpylväs alalla