EITC/WD/JSF JavaScript Fundamentals on eurooppalainen IT-sertifiointiohjelma JavaScript-verkkosivustojen ohjelmointikielen perusteilla.
EITC/WD/JSF JavaScript Fundamentals -ohjelman opetussuunnitelmassa keskitytään käytännön taitoihin JavaScript-verkkosivustojen ohjelmoinnissa, jotka on järjestetty 15 osioon, sisältäen kattavan videodidaktisen sisällön viitteenä tälle EITC-sertifikaatille.
JavaScript on ohjelmointikieli, joka mahdollistaa interaktiivisten verkkosivujen kehittämisen, ja sitä pidetään oleellisena osana nykyaikaisia verkkosovelluksia. HTML ja CSS: n ohella JavaScript on yksi Internetin ydinteknologioista. Suurin osa verkkosivustoista käyttää sitä asiakaspuolen käyttäytymiseen, ja kaikilla suurimmilla verkkoselaimilla on oma Java-moottori sen suorittamiseksi. Usean paradigman kielenä JavaScript tukee tapahtumavetoisia, toiminnallisia ja välttämättömiä ohjelmointityylejä. Siinä on sovellusohjelmointiliitännät (API) tekstin, päivämäärien, säännöllisten lausekkeiden, vakiotietorakenteiden ja Document Object Model (DOM) -työkalun kanssa työskentelyyn. Vaikka JavaScriptin ja Java: n välillä on yhtäläisyyksiä, mukaan lukien kielen nimi, syntaksit ja vastaavat standardikirjastot, nämä kaksi kieltä ovat erillisiä ja eroavat toisistaan huomattavasti. JavaScript-moottoreita käytettiin alun perin vain verkkoselaimissa, mutta ne ovat nyt muiden ajonaikaisen järjestelmän, kuten Node.js ja Deno, ydinkomponentteja. Näitä järjestelmiä käytetään palvelimien rakentamiseen, ja ne on integroitu myös kehyksiin, kuten Electron ja Cordova, erilaisten sovellusten luomiseen.
ECMAScript-standardi ei sisällä mitään tuloa/lähtöä (I/O), kuten verkko-, tallennus- tai grafiikkatiloja. Käytännössä verkkoselain tai muu ajonaikainen järjestelmä tarjoaa JavaScript-sovellusliittymät I/O: lle.
Mosaic-verkkoselain julkaistiin vuonna 1993. Ensimmäisenä selaimena, jolla oli graafinen käyttöliittymä muille kuin teknisille ihmisille, sillä oli merkittävä rooli syntyvän World Wide Webin nopeassa kasvussa. Mosaicin johtavat kehittäjät perustivat sitten Netscape-yhtiön, joka julkaisi kiillotetun selaimen, Netscape Navigatorin, vuonna 1994. Navigatorista tuli nopeasti käytetyin selain. Näinä Webin muodostumisvuosina verkkosivut voivat olla vain staattisia, eikä niillä ole kykyä dynaamiseen toimintaan sivun lataamisen jälkeen selaimeen. Kasvavassa verkkokehityskeskustelussa haluttiin poistaa tämä rajoitus, joten vuonna 1995 Netscape päätti lisätä komentosarjakielen Navigatoriin. He etsivät tätä tavoitetta kahdella tavalla: yhteistyössä Sun Microsystemsin kanssa Java-ohjelmointikielen upottamiseksi ja palkkaamalla samalla Brendan Eichin Scheme-kielen upottamiseksi. Netscape-hallinta päätti pian, että paras vaihtoehto oli, että Eich suunnitteli uuden kielen, jonka syntaksi oli samanlainen kuin Java ja vähemmän kuin Scheme tai muut olemassa olevat komentosarjakielet. Vaikka uutta kieltä ja sen tulkkien toteutusta kutsuttiin virallisesti LiveScriptiksi, kun ne lähetettiin ensimmäisen kerran osana Navigator-julkaisua syyskuussa 1995, nimeksi vaihdettiin JavaScript kolme kuukautta myöhemmin. JavaScript-nimen valinta on aiheuttanut hämmennystä, joskus antanut vaikutelman, että se on Java-spin-off. Koska Java oli tuolloin kuuma uusi ohjelmointikieli, Netscape on luonnehdinut tätä markkinointikiekoksi oman uuden kielikopion antamiseksi.
Microsoft esitteli Internet Explorerin vuonna 1995, mikä johti selainsotaan Netscapen kanssa. JavaScript-etupuolella Microsoft suunnitteli Navigator-tulkin luomaan oman, nimeltään JScript. JScript julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1996 CSS: n ja HTML-laajennusten alkuperäisen tuen rinnalla. Kukin näistä toteutuksista oli huomattavasti erilainen kuin Navigatorissa. Näiden erojen vuoksi kehittäjien oli vaikea saada verkkosivustonsa toimimaan hyvin molemmissa selaimissa, mikä johti useimpien vuosien ajan "parhaiten katsottu Netscapessa" - ja "parhaiten katsottu Internet Explorerissa" -logojen laajaan käyttöön.
Marraskuussa 1996 Netscape toimitti JavaScriptiä ECMA Internationalille, joka oli lähtökohta vakiospesifikaatiolle, jota kaikki selaintoimittajat pystyivät noudattamaan. Tämä johti ensimmäisen ECMAScript-kielimäärityksen viralliseen julkaisuun kesäkuussa 1997.
Standardiprosessia jatkettiin muutaman vuoden ajan julkaisemalla ECMAScript 2 kesäkuussa 1998 ja ECMAScript 3 joulukuussa 1999. ECMAScript 4: n työ aloitettiin vuonna 2000.
Samaan aikaan Microsoft sai yhä määräävämmän aseman selainmarkkinoilla. 2000-luvun alussa Internet Explorerin markkinaosuus nousi 95 prosenttiin. Tämä tarkoitti, että JScriptistä tuli tosiasiallinen standardi asiakaspuolen komentosarjoille verkossa.
Microsoft osallistui alun perin standardiprosessiin ja toteutti joitain ehdotuksia JScript-kielellään, mutta lopulta lopetti yhteistyön ECMA-työssä. Siten ECMAScript 4 valittiin täydellisesti.
Internet Explorerin hallitsevana aikana 2000-luvun alussa asiakaspuolen komentosarjat olivat pysähtyneet. Tämä alkoi muuttua vuonna 2004, kun Netscape-seuraaja Mozilla julkaisi Firefox-selaimen. Monet ottivat Firefoxin hyvin vastaan ja ottivat huomattavan markkinaosuuden Internet Explorerista. Vuonna 2005 Mozilla liittyi ECMA Internationaliin, ja työ ECMAScript for XML (E4X) -standardin parissa aloitettiin. Tämä johti siihen, että Mozilla työskenteli yhdessä Macromedian kanssa (jonka Adobe Systems hankki myöhemmin), jotka ottivat käyttöön E4X: n ActionScript 3 -kielellään, joka perustui ECMAScript 4 -luonnokseen. Tavoitteesta tuli ActionScript 3: n standardointi uudeksi ECMAScript 4: ksi. Tätä varten Adobe Systems julkaisi Tamarin-toteutuksen avoimen lähdekoodin projektina. Tamarin ja ActionScript 3 olivat kuitenkin liian erilaisia kuin vakiintuneet asiakaspuolen komentosarjat, ja ilman Microsoftin yhteistyötä ECMAScript 4 ei koskaan onnistunut.
Samaan aikaan avoimen lähdekoodin yhteisöissä, jotka eivät liity ECMA: n työhön, tapahtui erittäin merkittävää kehitystä. Vuonna 2005 Jesse James Garrett julkaisi valkoisen kirjan, jossa hän loi termin Ajax ja kuvasi joukon tekniikoita, joiden selkäranka on JavaScripti, luomaan verkkosovelluksia, joissa tietoja voidaan ladata taustalla, välttämättä koko sivun tarvetta. lataa uudelleen. Tämä sytytti renessanssin JavaScript-ajan, jonka johtivat avoimen lähdekoodin kirjastot ja niiden ympärille muodostuneet yhteisöt. Luotiin monia uusia kirjastoja, mukaan lukien jQuery, Prototype, Dojo Toolkit ja MooTools.
Google esitteli Chrome-selaimensa vuonna 2008 V8-JavaScript-moottorilla, joka oli kilpailijaansa nopeampi. Tärkein innovaatio oli juuri oikeaan aikaan -kokoelma (JIT), joten muiden selaintoimittajien oli uudistettava JIT-moottorinsa.
Heinäkuussa 2008 nämä eri puolueet kokoontuivat konferenssiin Oslossa. Tämä johti lopulliseen sopimukseen vuoden 2009 alkupuolella kaikkien asiaankuuluvien töiden yhdistämisestä ja kielen eteenpäin viemisestä. Tuloksena oli ECMAScript 5 -standardi, joka julkaistiin joulukuussa 2009.
Kielen kunnianhimoinen työ jatkui useita vuosia, mikä huipentui laajaan lisäyksien ja tarkennusten kokoelmaan, joka virallistettiin julkaisemalla ECMAScript 6 vuonna 2015. Luonnosluonnosta ylläpidetään avoimesti GitHubissa, ja ECMAScript-painoksia tuotetaan säännöllisin väliajoin vuosittain. Kielen mahdolliset muutokset tarkistetaan kattavalla ehdotusprosessilla. Nyt kehittäjät tarkistavat uusien numeroiden sijasta tulevien ominaisuuksien tilan erikseen.
Nykyisessä JavaScript-ekosysteemissä on monia kirjastoja ja kehyksiä, vakiintuneita ohjelmointikäytäntöjä ja JavaScriptin lisääntynyttä käyttöä selainten ulkopuolella. Lisäksi yhden sivun sovellusten ja muiden JavaScriptiä rasittavien verkkosivustojen lisääntyessä on luotu useita kääntäjiä, jotka auttavat kehitysprosessia.
Tutustuaksesi sertifioinnin opetussuunnitelmaan yksityiskohtaisesti voit laajentaa ja analysoida alla olevaa taulukkoa.
EITC/WD/JSF JavaScript Fundamentals Certification Curriculum -opetusohjelma viittaa avoimen pääsyn didaktisiin materiaaleihin videomuodossa. Oppimisprosessi on jaettu vaiheittaiseen rakenteeseen (ohjelmat -> oppitunnit -> aiheet), joka kattaa olennaiset opetussuunnitelman osat. Tarjolla on myös rajoittamaton konsultointi toimialueen asiantuntijoiden kanssa.
Katso tarkemmat tiedot sertifiointimenettelystä Miten se toimii.
Opetussuunnitelman viiteresurssit
MDN-verkkodokumentit - JavaScript
https://developer.mozilla.org/en-US/docs/Web/JavaScript
MDN-verkkodokumenttien oppimateriaalit - JavaScript - Dynaamiset asiakaspuolen komentosarjat
https://developer.mozilla.org/en-US/docs/Learn/JavaScript
W3C-standardi web-suunnitteluun ja sovelluksiin - JavaScript-Web-sovellusliittymät
https://www.w3.org/standards/webdesign/script
W3Schools - JavaScript-opetusohjelma
https://www.w3schools.com/js/default.asp
Moderni JavaScript-opetusohjelma
https://javascript.info/
CodePen: Online Code Editor ja Front End Web Developer
https://codepen.io/
Lataa täydelliset offline-itseoppimisen valmistelevat materiaalit EITC/WD/JSF JavaScript Fundamentals -ohjelmaa varten PDF-tiedostona
EITC/WD/JSF valmistelumateriaalit – vakioversio
EITC/WD/JSF valmistelumateriaalit – laajennettu versio tarkistuskysymyksillä